Spärrä Äksöni 2013

Petri Palkoma
Fotograf: Petri Palkoma
"Päivät aloitettiin yhteisellä jumpalla"
Patri Palkoma
Fotograf: Patri Palkoma
"Leiriläisten kädenjäljet ikuistettiin lakanaan - niin myös Leirikoira-Leevin."
Petri Palkoma
Fotograf: Petri Palkoma
"Leiriltä tehtiin myös radiohaastattelu Ylelle."
Metsässä tehtiin itse ruokaa trangioilla.
Fotograf: Metsässä tehtiin itse ruokaa trangioilla.
"Petri Palkoma"

Spärrä Äksöni 2013 -leiri

5.8.2013 Sydänmaan leirikeskus Kessula täyttyi lasten naurusta ja iloisista huudahduksista. Spärrä äksön oli alkamaisillaan. Kaikkien saavuttua kohosi Punaisen Ristin lippu salkoon, ja täten leiri julistettiin alkaneeksi historiassaan toista kertaa. Eipä aikaakaan kun leiriläiset, omissa alaleireissään, ryhtyivät tuumasta toimeen. Alussa vaihdettiin kuulumiset vanhojen ystävien kanssa ja tutustuttiin uusiin leiriläisiin.

Neljässä päivässä ehdittiin tehdä, kokea ja nähdä vaikka mitä! Kaikki kolme alaleiriä pääsivät viikon kuluessa nukkumaan yhden yön puolijoukkueteltassa. Pienin leiri aloitti heti maanantain ja tiistain välisenä yönä, kolmas leiri seuraavana ja kakkoset sitten viimeisenä yönä. Kokemus oli unohtumaton. Metsäpäivän aikana leiri vietti aina koko päivän metsän armoilla. Kaikki tekivät oman ruokansa metsässä trangian (ja vähän Annikan partiotaitojenkin) avulla.

Koska kengät eivät käyttämällä kulu, olivat ohjaajat miettineet jos jonkinlaista ohjelmaa leiriläisten päänmenoksi. Leirillä nähtiin esimerkiksi paljon pieniä ihania poneja, ”tuolta ne tulevat poneillansa, pienillä ihanilla poneillansa…”, joka soi muuten näppärästi päässä lähes koko leirin ajan. Kysymys kuuluukin, että mikä oli se laulu joka ikisen leirillä olleen mielessä? Hetki aikaa miettiä.. Naks.. Naks.. Naks.. ” TEHDÄÄN SORMISTA SAKSET NAKSNAKS JA LEIKATAAN ILMAAN REIKIÄ!” Ainiin.. Kiitoshan kuuluu joka aamuna toistetulle perinteiselle aamuiselle, johon osallistuvat kaikki leiriläiset. Näin takaamme pirteän aloituksen päivälle ja vetreät lihakset tuleviin haasteisiin!

Joka ilta järjestettiin ohjelmaa yhteisesti kaikkien leiriläisten kesken. Parisuunnistimme, teimme ameba-meren, osallistuimme leiri olympialaisiin ja mitäs muuta.. Ainiin, diskoiltiin! Viimeisenä iltana oli luultavasti leirin kohokohta, leiridisko!  Kaikki aloittivat tavallisella ohjelmalla.  Päivän siirtyessä ehtooseen, alkoi tapahtua. Leiriläisille perustettiin kauneussalonki, näin saatiin niin tytöistä, kuin myös pojista ripsivärillä, kynsilakalla, tatuoinneilla ja hiustenlaitolla ehostettuja.  Diskotiloihin siirryttyämme, pääsimme yleisöksi hauskaan sketsiin ja näimme kun ohjaajaköörimme pojat pyörähtelivät salissa pehmeästi Joutsenlammen tyyliin. Huh, aukesihan se salin lattia myös diskoväelle ja musiikki alkoi soida! Illan päätteeksi diskohiet huuhdeltiin pois yöuinnilla! ;)

Tapahtumaa oli vielä jos jonkinlaista. Vierailevina tähtinä näimme Etapin naiset, laulusedän, hätäkeskustädin, palomiehiä, agility-koiran ja vielä limaisen viljakäärmeen, Allun! Leirin vanhimmat suoriutuivat Amazing Spärrä Racen tuomista haasteista, kakkosleiriläiset pärjäsivät luontovisassa ja nuorimmat palloilivat lakanalentopallon parissa. Jokainen leiri pääsi pulahtamaan järvessä useaan otteeseen. Leiriläisten suusta useimmiten kuuluikin: ”koska uidaan?”. Lisäksi ohjelmassa oli leirihattujen, kehysten, ystävänauhojen ja laatikoiden askartelua sekä koristelua. Ensiapua pääsivät opettelemaan kaikki jossain määrin, maskeerausta unohtamatta. Kakkos-leiriläiset testasivat auttamistaitojaan rastiradalla tiistaina, hyvin oli opit menneet perille!

Ruokaa ei saa tietenkään koskaan sivuuttaa! Leirin aikana nautimme mahtavaa ruokaa ja veden kielelle tuovia herkkuja! Tarjolla oli suklaabanaania, mokkapaloja, sammakkomiehen kiisseliä ja mahan täydeltä vaahtokarkkeja! Siis, syötiinhän me siellä oikeaakin ruokaa.. Kalapuikkoja, perunamuusia, riisiä, kanakastiketta, hotdogeja salaatteja ja paljon muuta herkullista! Kiitos kokille!

Aivan liian aikaisin torstai-päivä kolkutti ovella.. Jäljellä oli vielä hieman ohjelmaa, tavaroiden pakkausta ja siivoilua. Hiljalleen leiriläisten vanhemmat saapuivat paikalle ja kerrottavaa tuntui olevan paljon molemmin puolin. Pian leiriläiset vanhempineen kokoontuivat lipputangon ympärille. Oli aika laskea lippu ja päättää leiri monia kokemuksia, ystäviä, tuttavuuksia ja leikkejä rikkaampana.

Leiri oli ikimuistoinen, kiitos siitä! Tehrään porukalla ens vuoren leiristä vielä mahtavampi!

Kirjoittanut: Veera Korhonen, leiriohjaaja