SPR:n Kuortaneen osastossa käynnistettiin 1960 -luvulla Ystävätoiminta (1964) sekä organisoitiin SPR:n toimesta Pelastuspalvelutoiminta.  Näiden lisäksi vuodesta 1966 lähtien osastossa tehtiin suunnitelmia Ensiapuryhmän perustamiseksi.  Valitettavasti Ensiapuryhmää ei kuitenkaan saatu käynnistettyä 1960 -luvun puolella. Ensiapukurssien kautta pyrittiin herättelemään innostusta Ensiaputoimintaa kohtaan.

Hallituksessa 1960 -luvulla vaikuttivat mm. seuraavat henkilöt:

• opettaja Lyyli Halonen (sihteerinä vuoteen 1962 asti)
• farmaseutti Salme Mikkilä (sihteerinä 1964 - 1967 sekä puheenjohtajana 1968 alkaen)
• kunnanjohtaja Onni Volanto (puheenjohtajana, varapuheenjohtajana sekä tiedotussihteerinä)
• kunnanlääkäri Jouko Laitakari (puheenjohtajana vuoteen 1966 asti, jonka jälkeen varapuheenjohtajana).
• Osuuskaupan johtaja Arvo Laaja (rahastonhoitaja)
• Kurssinpitäjänä aloitti terveyssisar Inkeri Annala 1966
• Pelastuspalvelun yhdysmiehenä toimi Juhani Keski-Mäenpää sekä konstaapeli Matti Jaskari

1960 -luvulla jäsenmäärän kehitys oli päätähuimaavaa.  Vuosina 1960 - 1963 jäsenmäärä vaihteli 97 - 152.  Vuodesta 1964 alkaen jäsenmäärät lisääntyivät siten, että vuosikymmenen jäsenennätys tehtiin vuonna 1966. Tällöin jäseniä oli yhteensä 675.  Selitys tähän ilmiöön löytynee siitä, että tuolloin jäsenkeräykset toteutettiin koulupiireittäin.  Keräyksestä vastasivat kansakoulun opettajat sekä yhteiskoululaiset.  Lisäksi jokaisella kylällä oli ahkeria jäsenkerääjiä jotka kiersivät keräämässä jäsenmaksuja sekä hankkimassa uusia jäseniä.

Tiedottaminen

SPR:n valistuselokuvia esitettiin kyläilloissa, ompeluseuroissa, kultaisen iän kerhoissa sekä kouluilla vuosittain useaankin otteeseen. Elokuvat olivat suosittuja ja niitä katseltiin SPR:n omalla "rainaheittimellä".

1960 -luvulla ilmestyi lisäksi lehti nimeltä "Suomen punainen risti". Lehteä jaettiin pääasiassa niihin talouksiin, joissa oli SPR:n jäseniä. Tämän lehden välityksellä saatiin välitettyä tietoa SPR:n toiminnasta. Lehden levikki Kuortaneella vaihteli 143 (1960) ja 620 (1965) välillä.

SPR:n toiminnasta tiedotettiin lisäksi Ilkka sekä Viiskunta -lehdessä.  Kokouskutsujen lisäksi kerrottiin tulevasta toiminnasta sekä hallituksen henkilövalinnoista.

Erilaiset kurssit  (Ensiapukurssi)

1960 -luvun alkupuolella kurssitoiminta hiipui Kuortaneella hetkeksi, sillä alueella ei ollut omaa kouluttajaa.  Tästä huolimatta ensiapukursseja järjestettiin vuodesta 1962 alkaen Ruonalla sekä Leppälänkylällä ulkopuolisten kouluttajien avustuksella.

Vuonna 1966 kurssitoiminta Kuortaneella virkistyi, kun  terveyssisar Inkeri Annalla kouluttautui kurssinpitäjäksi. Pöytäkirjoista ilmenee, että SPR:n Vaasanläänin piirin terveyssisar Helinä Pohjola piti vuonna 1966 Ensiapu 1 -kurssin yhteiskoululla palomiehille ja autoilijoille.  Lisäksi kurssi pidettiin yhteiskoulun lukioluokkalaisille.  Syksyllä 1966 kurssien pitämisen aloitti Kuortaneen osaston oma kurssinpitäjä terveyssisar rva Inkeri Annala. Kurssi pidettiin Mäyryn koululla. Vuoden 1966 jälkeen kursseja pidettiin vuosittain 1 - 2 kertaa. Kotisairaanhoitokurssien määrä puolestaan väheni. 

Vuonna 1969 Sairaanhoitaja Hilkka Jaskari kouluttautui Kotisairaanhoidon kurssilla ja hän alkoi pitämään kursseja Kuortaneella.

Nuorisotoiminta

Nuorisotoiminta jatkui 1960 luvulla Ruonan koululla.  Kokoontumisia oli kerran kuukaudessa ja ohjaajana toimi kurssinkäynyt opettaja Vilho Mäkipää.

Vuonna 1960 - 1963 Nuorisokerhoa pidettiin myös Kirkonkylällä.  Kirkonkylän kerho kokoontui kerran viikossa ja opettajina toimivat yhteiskoululaiset Irma ja Marja Hakola.

Nuorisokerhoissa valmisteltiin kansioita. Kansioiden valmistelua tehtiin vuosittain. Tämän lisäksi kerholaiset avustivat ensiapukurssien päättäjäisissä sekä tekivät käyntejä vanhainkohdille.

Ystävätoiminnan alkutaival

1960 -luvulla Kuortaneen SPR:n osasto käynnisti ystävätoiminnan.  Virallisesti toiminta käynnistettiin 1964. Tällöin perustettiin osastoon Ystävätoimikunta, jossa puheenjohtajana toimi Tapani Muilu ja sihteerinä Salme Mikkilä. 

Alkuvaiheessa toimintamuotoina olivat vanhusten kerhot, vanhusten kerhotilaisuudet sekä vierailut vanhainkodilla ja invalidikodilla.  Vanhusten kerhotoiminnan nimenä oli "Kultaisen iän kerho".  Kultaisen iän kerhojen osalta SPR toimi yhteistyössä Kuortaneen Seurakunnan kanssa:  Papit kävivät usein kerhoissa puhumassa ja pitämässä hartauksia.

Vanhusten kerhojen lisäksi järjestettiin erillisiä vanhusten kerhoiltoja (noin 7 - 9 vuodessa).  Kerhoilloissa kävijöitä oli vuosittain keskimäärin 100 - 120.

Pöytäkirjoista löytyy lisäksi tieto, että vuonna 1964 toimintatilastoihin on kirjattu 6 SPR:n ystävää.  Asiakkaita oli tuolloin 11. 

Sairaanhoitovälineiden lainaustoiminta

Lainaustoiminta jatkui 1960 luvulla Mäyryssä sekä Kuortaneen kirkonkylällä. Lainaamoa ylläpiti terveyssisar Laina Salmi Kuortaneen terveystalolla sekä terveyssisar Martta Alfthan Mäyryn terveystalolla.  Lainauksia kirjattiin tilastoihin noin 10 - 15.

Ensiapuryhmätoiminnan alkutaival

SPR:n osaston toimintatilastoista löytyy merkintä, että Ruonan koululla pidettiin ensiapuharjoituksia jo vuonna 1963 opettaja Vilho Mäkipään johdolla (6 kokoontumiskertaa).  Ea-ryhmän harjoituksia varten hankittiin mm. ea-laukku sekä 1 raina. Vaikka harjoituksia pidettiin, niin osastolla ei silti vielä tuossa vaiheessa ollut virallista ensiapuryhmää. 

Vuodesta 1966 lähtien osastossa tehtiin suunnitelmia Ensiapuryhmän perustamiseksi:

Osaston kokouksessa 19.4.1966 "päätettiin kutsua EA 1 -kurssin käyneet neuvottelutilaisuuteen, jossa valitaan 1 - 2 ea-ryhmää, joille myöhemmin sopivana ajankohtana järjestetään EA 2 -kurssi.  Lisäksi hankintaan välineitä.".  

Osaston kokouksessa 28.2.1969  "päätettiin käynnistää ea-ryhmän kouluttaminen ja mahdollisesti myös toiminta.Ryhmän kouluttajaksi valittiin Inkeri Annala. Asian eteenpäin viejäksi ja tunnustelijaksi valittiin Onni Volanto, Salme Mikkilä ja Rauno Myllymäki"

Ensiapuryhmä virallinen perustaminen siirtyi kuitenkin 1970 -luvun puolelle hallituksen monista  yrityksistä huolilmatta.

Kuortaneen SPR:n osasto organisoi Kuortaneella Pelastuspalvelutoiminnan

Pöytäkirjoista ilmenee mm. seuraavaa (11.2.1965)

"Päätettiin ottaa pelastuspalvelutoiminnan organisoiminen ohjelmaan. Yhdysmieheksi valittiin Apteekkari Ahti Lampela, jonka tehtäväksi tuli ottaa yhteyttä eri järjestöihin ja viranomaisiin yhteisen kokouksen koollekutsumiseksi pelastustoimikunnan perustamista varten"

"Osasto pani alulle pelastuspalvelutoiminnan järjestelyt.  Kurssille Helsinkiin lähetettiin konstaapeli Matti Jaskari.  Pelastuspalvelukeräys suoritettiin osaston jäsenten voimin."

Lisäksi vuoden 1966 toimintakertomuksesta ilmenee seuraavaa:

"Pelastuspalvelutoimikunta on organisoinut Kuortaneen Pelastuspalvelun. Jokaisen kotiin on lähetetty pelastuspalvelun hälytysjärjestelmä, joka tulisi säilyttää helposti käsillä olevassa paikassa.  Jos mahdollista, niin puhelimen lähellä.  Osastossamme on valmiustoiminnan avainkurssin käynyt henkilö, konstaapeli Matti jaskari"

Pelastuspalvelutoimintaa varten perustettiin myös ns. valmiusrahasto.  Valmiusrahastoa kartutettiin pitämällä ompeluseuroja.

Veripalvelu

Veripalvelun joukkoluovutuksia pidettiin keskimäärin yhden kerran vuodessa.  Luovuttajia oli keskimäärin noin 100 - 130. 

Verenluovutukset järjestettiin yhteistyössä Kuortaneen Lions Clubin kanssa.  Lions Clubin jäsenet järjestivät mm. kyydityksiä sivukyliltä luovutuspaikalle. Näin tilaisuuteen pääsivät osallistumaan koko kylän asukkaat.  Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä on vuosi 1965.  Tällöin Kuortaneelle ei saatu lainkaan joukkoverenluovutusta.  SPR:n osasto sekä Lions Club päättivät järjestää kyyditykset Seinäjoen keskussairaalaan 3 kertaa vuodessa, jotta kaikki halukkaat pääsivät luovuttamaan verta. 

Jäsenmäärät ja jäsenkeräys 1960 -luvulla

1960 -luvulla SPR:n Kuortaneen osastossa panostettiin jäsenmäärän kasvattamiseen. jäsenmäärän kehitys olikin merkittävä!  Vuosina 1960 - 1963 jäsenmäärä vaihteli 97 - 152.  Vuodesta 1964 alkaen jäsenmäärät lisääntyivät siten, että vuosikymmenen jäsenennätys tehtiin vuonna 1966. Tällöin jäseniä oli yhteensä 675.  Selitys tähän ilmiöön löytynee siitä, että tuolloin jäsenkeräykset toteutettiin koulupiireittäin.  Keräyksestä vastasivat kansakoulun opettajat sekä yhteiskoululaiset.  Lisäksi jokaisella kylällä oli ahkeria jäsenkerääjiä jotka kiersivät keräämässä jäsenmaksuja sekä hankkimassa uusia jäseniä.

Ahkerista jäsenkerääjistä pöytäkirjoissa on mainittu mm. Esteri Hiironniemi, Annikki Kokkila sekä Heikki Sarvikas.

Muu toiminta Kuortaneen osastossa 1960 -luvulla

Vuonna 1966 Kuortaneen osasto osallistui Tee Tie Turvalliseksi -kampanjaan.  Kampanjan tavoitteena oli mm. kehottaa hankkimaan ea-välineitä jokaiseen autoon.   Liikennekilpailureitti kulki Kuortaneen läpi. Osasto järjesti reitille Ensiapurastin.  Toimintakertomuksessa todetaan seuraavaa:

"Joukko nuoria ea-kurssilaisia oli terveyssisar Annalan kanssa ensiapurastilla tenttimässä tekohengityksen ja sydänhieronnan antamista, ea-laukkujen olemassaoloa ja kuntoa"

Kuortaneen osasto perusti vanhainkodille kanttiinin vuonna 1969.  Kanttiini palveli Kuortaneen vanhainkohdin asukkaita sekä henkilökuntaa.  Kanttiini toimi noin vuoden palkatun työvoiman avulla.