Nälkäpäivän viettoa

26. - 28.9.2019
Plats:
Valtatie 9, 37800, Akaa
Typ av händelse: 
  • insamlingar
Arrangör: 
SPR Akaan osasto

Onko Nälkäpäivällä jotain tekemistä ruoan kanssa? Aluksi paljonkin, nyt ei enää.

Ensimmäinen Nälkäpäivä järjestettiin Itä-Afrikan nälänhädän uhrien auttamiseksi, siitä syntyi nimi Nälkäpäivä. Silloin Nälkäpäivänä kannustettiin halukkaita syömään kevyesti yhtenä päivänä ja lahjoittamaan säästyneet varat keräykseen.
Nykyään Nälkäpäivää voi viettää haluamallaan tavalla, eikä herkuttelukaan ole kiellettyä.

Nälkäpäivän idea ei ole, että kaikilla olisi nälkä vaan se, että kaikilla olisi ruokaa.

Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttajat ovat paikalla kaikkialla maailmassa.

Nälkäpäivän aikana kerätään rahaa Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon, jonka varoilla autetaan eri puolilla maailmaa mm. luonnonmullistusten ja sotien uhreja.
Suomessa lahjoitusvaroilla autetaan mm. tulipaloissa kotinsa menettäneitä perheitä, annetaan henkistä tukea, kotoutetaan turvapaikanhakijoita ja tuetaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa.

Sinunkin avullasi pelastetaan ihmishenkiä ja viedään toivoa, tietoa ja turvaa hädässä oleville.

Tänä vuonna Nälkäpäivä -keräys järjestetään 26.-28.9.2019 välisenä ajankohtana.

Nälkäpäivä Akaassa

Nälkäpäivän lipaskeräys järjestetään tänäkin vuonna kaikissa Akaan taajamissa. Lipasvahdit ovat perinteisesti suorittamassa keräystä paikallisten marketien edustalla ja auloissa.
Keräys toteutetaan viikon aikana myös akaalaisissa kouluissa.

Uutena toimintana on perjantaina 27.9. Nälkäpäivä-kahvila, joka on toimitila Sykkeellä avoinna klo 13.00-17.00. Pullakahvit nauttimalla osallistuu kuin huomaamattaan keräykseen, sillä kahvilan tuotto lisätään osaston Nälkäpäivä-keräyksen tilitykseen.

Lauantaina toimitila Sykkeellä on puolestaan myynnissä klo 10.00-12.30 välisenä aikana perinteistä Nälkäpäivän hernekeittoa, jonka voi nauttia paikan päällä tai ostaa omaan astiaan kotiin vietäväksi.

Miten kerättyjä varoja käytetään?

Nälkäpäivänä kerättyjä varoja ei sidota etukäteen tiettyyn kohteeseen ja siksi niitä voidaan käyttää nopeasti siellä, missä avun tarve on suurin. Tämä mahdollistaa nopean toiminnan ja avun monessa tapauksessa – niin lähellä kuin kaukana.

Jokaisesta katastrofirahastoon lahjoitetusta eurosta vähintään 80 senttiä menee avustuskohteeseen. Katastrofirahaston sääntöjen mukaan keräyskulut saavat olla korkeintaan 20 prosenttia. Keräyskulut koostuvat keräysvälineiden, kuten keräyslippaiden ja liivien hankinnasta, keräysturvallisuudesta ja viestinnästä. Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta säätelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä.