Mitä on rasismi?

Jokaisen minäkuva koostuu eri osista. Näitä osia ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, seksuaalisuus, etninen tausta. Myös ulkoiset tekijät, esimerkiksi ihon väri, vaikuttavat kyseiseen kuvaan. Ulkonäön perusteella saatetaan olettaa, miten toinen käyttäytyy, minkälainen on hänen kulttuurinsa tai uskontonsa. Ihmiset, joita ulkoisten ominaisuuksien perusteella altistetaan ulkopuolelta tuleville oletuksille, kohtaavat rasismia. Rasismin tunnistaminen ei kiellä muita syrjinnän kokemuksia, joita voi ilmetä esimerkiksi sukupuolen, koulutustason, tulotason, vammaisuuden tai seksuaalisuuden vuoksi. Rasismiin liittyy kuitenkin valkoisuuden valta-asema. Se perustuu moneen tekijään maailmanpolitiikassa, esimerkiksi koloniaaliseen menneisyyteen, ristiretkiin ja orjakauppaan. Myös suomalaisia on ollut mukana löytöretkillä ja lähetystyössä, ja osia Namibiasta suunniteltiin Suomelle siirtomaiksi. Lisäksi Suomessa on hyödytty Euroopan epäsuhtaisesta valta-asetelmasta osana "länsimaista" talousjärjestelmää. Suomessa on myös paikallisia sorron systeemejä, esimerkiksi saamelaisiin ja Suomen romaneihin kohdistuen.

“Ihmiset eivät synny rasisteina: rasismia tuottaa sellainen politiikka, jossa halutaan korostaa ihmisten välisiä rajoja.”

Moji, 20, "Olen turvassa mutta yksin" -julkaisu

Rasismin eri muotoja

Rasismi voi näkyä yksittäisinä tekoina, jotka voivat olla mikroagressioita tai agressioita. Mikroagressioiksi sanotaan tekoja, kun ennakko-oletusten perusteella toimitaan näennäisesti harmittomasti, mutta kyseisessä tilanteessa teko on rasistinen. Mikroagressiot ovat vaarallisia siksi, kun niiden tekijän on helppo sivuttaa oma vastuu vetoamalla siihen, että itse teko ei ollut tarkoitettu aggressiiviseksi. Esimerkkejä mikroagressioista on esimerkiksi se, että kysellään ihmiseltä ”Mistä sinä olet oikeasti kotoisin?”, kun oletetaan, että kaikki suomalaiset näyttävät samalta. Agressioita on esimerkiksi huutelu kadulla, nimittely, rasistisien vitsien kertominen tai ennakkoluulojen lietsominen sosiaalisessa mediassa. Rasismi voi ilmetä myös fyysisenä väkivaltana.

Rakenteellinen rasismi

Rakenteelliseksi rasismiksi sanotaan instituutioissa ja yhteiskunnan toimintatavoissa vaikuttavaa rasismia. Se voi ilmetä esimerkiksi sitä kautta, että huivia uskonnollisena tunnusmerkkinä käyttävät opiskelijat ohjataan opinnoissa automaattisesti hoivatyöhön, eikä esimerkiksi harkita opiskelijan kiinnostusta ja koulumenestystä mahdollista lääkärin uraa varten. Toisena esimerkkinä voi pitää asuntomarkkinoilla ilmenevää rasismia, kun vuokranantajat voivat toistuvasti suosia suomenkielisiä nimiä. Rakenteellinen rasismi voi ilmetä myös yksittäisten tekojen kautta, kun rasististen mikroagressioiden tai agressioiden kohtaaminen vaikuttaa pysyvästi ihmisen mielialaan, mielenterveyteen ja luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan.

“Ensimmäisen kerran, kun koin rasismia Suomessa, minun oli todella raskasta hyväksyä, että minun paratiisissani on myös rasismia. Muistelin silloin minun vaikeata lapsuuttani, niin nämä kokemani huutelut eivät tuntuneet niin pahalta. Kaikki tämä rasismi Suomessa johtuu minun mielestäni ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä. Maahanmuutto on aika uusi ilmiö näin isossa mittakaavassa täällä meidän Suomessa. Olen melko varma, että tulevina vuosina, kun tapahtuu kaksisuuntaista kotoutumista, eli sekä me muualla syntyneet uudet suomalaiset että kantasuomalaiset opitaan tuntemaan toisiamme ja tapojamme paremmin, rasismi vähenee tämän myötä. Silloin Suomi menee eteenpäin.”

Fereshteh, 17, "Olen turvassa mutta yksin" -julkaisu