Nynäs Killasta yleensä

Nynäs Killan monivaiheinen elämä on tullut 30 vuotis merkkipaalulle vuonna 2003, tuo ikä on parasta keski-ikää jolloin meno on joko selkeää ja haluttua ja Killan väki tyytyväistä. Herää kysymys onko näin, jokainen aktiivi voi miettiä asiaa.

Merkille pantavaa on killan näin pitkään selkeänä pysynyt järjestelmä joka enemmän tai vähemmän kinastellenkin on pysynyt koossa, turhaan ei perustettu järjestelmää jonka kiltahallitus ja kiltaneuvosto ovat luoneet. 30 vuotta sitten laaditut säännöt ja sen jälkeen sopimukset keskustoimiston kanssa ovat selkiyttäneet killan asioiden hoitoa. Joskin säröjäkin on ollut.

Aiemmin tapahtuneeseen

Ryhmänjohtajakurssin perustamisen voidaan katsoa olleen myös alkusysäys Nynäs Killan perustamiseen, seuraavassa joitain tapahtumia joilla oli merkitystä siihen missä ollaan nykyisin.

Helmikuussa 1963 keskustoimiston valmiuspäällikkö Jaakko Savilahti veti Ensiapu-3 kurssin (silloinen RJ- kurssi) Inarin matkailukeskuksessa, Otsamotunturin lumoavassa maisemassa, puurajan yläpuolella, pakkasta huikeat 42 astetta. Silloisen menettelyn mukaan majoittuminen tapahtui rakennuksen toiseen päähän naiset ja toiseen miehet. Kurssilaisten lukumäärä oli n. 30, tarkkaa lukumäärää ei tiedetä.

Elokuun 1971 viimeisen viikon Ea-leiri Hossassa Erkki Toivosen (kurssia 5) kutsumana, mukana 49 henkeä ympäri Suomen, väki jaettiin 7 hengen ryhmiin. Viikko maastossa, majoitteet, ruoka ym. tarpeellinen kuljetettiin mukana, lisäruokaa saatiin kalastamalla, majapaikkaa muutettiin joka yöksi, rastitehtävien mukaan.

Hossan leirin ryhmistä muistetaan Santun ryhmä, joka sai nimekseen sulttaani. Ryhmään kuuluivat Anton Kolehmainen Lieksa, Anneli Vesivalo Lappeenranta, Raili Karhu Lappeenranta, Pertti Veikkolainen Imatra, Matti Kulmala Parola, Sirpa Koskinen Lappeenranta ja Uolevi "Santtu" Sandroos Tapiola.

Tuolta leiriltä muistetaan tapahtuma joka silloin sai joiltain niskakarvat pystyyn, nimittäin ennalta määrätylle majoituspaikalle ryhmät saapuivat illan ja yön aikana. Aamuyöstä Jaakko Savilahti päräytti radion (jo tuolloin tekniikka metsässä ?) joka yltyi pauhaamaan "voisko ihanammin päivä enää alkaa" eräs ryhmä säikähti ja siirtyi n. 2-3 km päähän hiljaisuuteen. Mitähän muuta siellä tapahtuikaan.

Ryhmänjohtajakurssi perustetaan

Ryhmänjohtaja koulutukselle oli tarve, keskustoimisto alkoi kehitellä kurssia. Osastoista ja ea-ryhmistä kartoitettiin sopivia henkilöitä RJ-tehtäviin, henkilö ei saisi asettua kurssin käytyään toisten "yläpuolelle" vaan hyvässä hengessä ohjata ja kouluttaa ME hengessä ryhmäänsä. Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja vastusti ryhmittymän perustamista.

Sekä Inarin, että Hossan ja varmasti muidenkin tilaisuuksin yhteissummana, sekä niissä mukana olleiden henkilöiden antama tuki ja ajatukset auttoivat keskustoimistoa SPR:n ryhmänjohtajakurssien aloittamiseen. Mukana olivat nykyisinkin aktiivina toimivat henkilöt joista voidaan mainita esim. Marcus Seeck, Uolevi Sandroos, Matti Toivonen ja monet muut.

RJ-kurssin suunnittelun hoitivat Jaakko Savilahti ja Tarmo Mäki-Kuutti. Ensimmäinen RJ-kurssi pidettiin talvella 1968 Nynäsin kartanolla.

Nynäs Killan perustaminen

Ryhmänjohtajat kokoontuivat yhteen Partexille jossa päätettiin pitää killan perustava päätös kokous, killan nimi oli jo ilmassa mutta tilanne jäi auki "rahoituksen takia". Marcus sai asian hoitoonsa. Keskustoimiston ja piirien kanta oli että ei ole rahaa, antaa asian olla. Kuitenkin keskustelut johtivat periaatteiden ja sääntöjen laatimiseen. Talvikurssilla 11/1973 puhuttiin killan perustamisesta ja asia sai kannatusta.

Perustavan kokouksen kutsun muotoili keskustoimiston tiedotuspäällikkö Matti Toivonen kurssia 9 ja kutsut lähetti valmiuspäällikkö Jaakko Savilahti. Perustava kokous, puheenjohtajana oli Tarmo Mäki-Kuutti, pidettiin Nynäsin Kartanolla 05.08.1973, kokouksessa oli mukana 80 henkeä.

Näin Nynäs Kilta perustettiin ja ensimmäisiä koulutuspäiviä (kiltapäiviä) alettiin suunnitella, tehtävän sai Varsinais-Suomalaiset ryhmänjohtajat. Ensimmäiset kiltapäivät pidettiin Nynäsin kartanolla 1974, killan syntysijoilla. Sen jälkeen kiltapäivät ovat kulkeneet ympäri Suomen, piirien alueilla, kuitenkin niin että joka kymmenes vuosi on Lapin piirin vuoro, samaa aikaväliä on noudattanut myös Helsinki-Uusimaa.

Kiltaneuvoston perustaminen

Kiltaneuvoston perustamisen toi esille Ilmari Seppä Vaasan piiristä. Perusteluna oli, että kiltahallitus tekee vuoden kiltapäivät joiden valmisteluun menee 2-3 vuotta eikä aika riitä muuhun, kuitenkin kilta tarvitsee pitkän tähtäimen suunnittelua ja kehittelyä. Vaasan kiltapäivillä Santtu sai kokouksen valtuutuksen valita ensimmäisen kiltaneuvoston jäsenet. Santun valitsi neuvoston jäsenet jotka esiteltiin Kuopion kiltapäivillä. Hilkka Soiniemi, Eila Kaitanen, Ulla Lampinen, Matti Kangas, Ilmari Seppä ja Uolevi Sandroos. Neuvosto sai tehtäväkseen laatia neuvoston säännöt joiden esittely oli Paimion kiltapäivillä.

Voimakkaiden puheenvuorojen ja joidenkin muutosten jälkeen säännöt hyväksyttiin, muutosten takia Ilmari Seppä pyysi eroa kriivarin tehtävistä. Kiltaneuvoston henkilöt eivät edusta piirejä tai alueita vaan kehittävät puolueettomasti killan toimintaa.

Kiltaneuvosto ja tehtävämalli on vuosien saatossa osoittautunut onnistuneeksi, neuvoston toiminta on ollut hyväksi Nynäsin Killalle. Tätä kirjoitettaessa on ilmennyt kiltalaisten yhteydessä neuvoston "mandaatti" ajattelu, olisiko se nykypäivänä toimivampi järjestelmä. Pohditaan.

Killan toiminnasta nykyään

Nykyisin kiltatoiminta on vakiintunut kiltapäivien / koulutuspäivien toteuttamiseen eri piirien alueella, alueen kiltahallitusten järjestäjinä. Kiltapäiväohjelmat laatii kiltahallitus ja talous pyörii osanottomaksuilla ja osin sponsoreiden tuella.

Kiltapäivien maksut on sovittu Mikkelin kiltapäivillä 1998 tilitettäväksi keskustoimiston tilille josta maksetaan menot, kiltahallitus laatii tuloslaskelman seuraaville kiltapäiville tiedoksi. Kiltapäivien käsikirja valmistui 1999, käsikirja antaa ohjeet kiltapäivien järjestämiseksi, kirja annetaan järjestelytoimikunnalle 2-3 vuotta aiemmin.

Muu toiminta sisältää paikkakunnittain vierailuja, teatteria, kokouksia ym. Missä voimme kehittää kiltaa ja itseämme.

Tässä lyhyesti oltermannien ja Marcuksen ajatuksia killan matkan varrelta.

Kirjoitteli Hannu