Max Lindholm, ehdolla hallituksen varapuheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi.

1. Millä tavalla Punaisen Ristin tulisi nyt vaikuttaa yhteiskunnassa?

Tavoitteena pitää olla, kuten toimintalinjauksessamme lukee, että toimintamme luo iloa, synnyttää toivoa ja vahvistaa ihmisten luottamusta toisiinsa ja järjestöömme. Vaikeina aikoina, kun epävarmuus ja yhteiskunnan muutokset asettavat meille haasteita, meidän tehtävämme järjestönä on luoda vakautta, kasvattaa resilienssiä ja parantaa kokonaisvalmiutta, riippumatta siitä, mitä tuleman pitää. Käytännön tasolla tämä edellyttää sitä, että yksittäiset vapaaehtoiset, mutta myös koko järjestö ylläpitää korkean osaamistason, ja pyrkii jatkuvasti parantamaan toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Suhteessa valtioon, yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin meidän tulee olla proaktiivisia, ratkaisukeskeisiä ja haluttuja yhteistyökumppaneita. Tämä edellyttää meiltä tiettyä nöyryyttä, samalla unohtamatta, että meillä on ainutlaatuinen mandaatti toimia eniten apua tarvitsevien auttamiseksi. Kun hyödynnämme japanilaista viisautta, pyrimme jatkuvasti parempaan, jolloin itse tekemisestä tulee tehokkaampaa, juuri jokaisen yksilön ja koko yhteisön yhteisestä tahtotilasta, saada aikaan parempaa auttamistyötä oikein kohdennettuna, ja oikeaan aikaan.

Meidän tulee aina olla ihmisen puolella, ja inhimillisyyden puolustajia, kaikissa oloissa. Meidän tulee pitää huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, ja tuotava heidän tarpeensa ja huolensa esille yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon myös silloin, kun arvomme ja periaatteemme eivät aina saa varauksetonta vastakaikua yhteiskunnassa. Tämä edellyttää sekä näkyvää toimintaa, julkilausumia ja kannanottoja sekä erilaisia pr-tempauksia, mutta myös hiljaista, näkymätöntä vaikuttamistyötä, jolla kuitenkin silläkin on oma, tärkeä merkityksensä päämääriemme saavuttamiseksi.
 

2. Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita Suomen Punaisen Ristin toiminnalla on tulevien kolmen vuoden aikana?

Yhteiskunnallinen, poliittinen ja sosiaalinen tilanne on sellainen, että järjestöllemme, sen arvoille ja periaatteille ja vapaaehtoistyölle, on enemmän tilausta kuin pitkiin aikoihin. ”Oman” kautta on enemmän tunkua vapaaehtoisiksi, kuin mitä järjestömme pystyy käsittelemään, tai vastaanottamaan, kouluttamaan ja hyödyntämään.

Mahdollisuus on potentiaalin hyödyntäminen, ja järjestön vaikuttavuuden ja tehokkuuden kehittäminen.

Ensimmäiseen mittariksi sopii jäsenmäärä. Meidän tulee asettaa kunnianhimoiseksi tavoitteeksemme päästä 100 000 jäsenmäärään. Se johtaisi yhtäältä järjestömme vaikuttavuuden paranemiseen, ja toisaalta helpottaisi merkittävästi taloutta, niin osasto-, piiri- kuin keskusjärjestötasolla. Tuon päämäärän asettaminen, niin kunnianhimoiselta kuin se kuulostaakin, voisi vähintään, epäonnistuessaankin, johtaa siihen, että jäsenkato ainakin loppuisi.

Vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittareiksi tulisivat sitten yhdessä sovitut, strategiset mittarit, jotka hallitus voi päättää strategiatyönsä aikana.

Keskeiset haasteemme liittyvät kriisien sävyttämään olotilaan, jossa kokonaiskestävyyttä, resilienssiä, koetellaan niin yksilön, yhteisöjen (esim. ensiapu- ja valmiusryhmien, ystävätoiminnan, nuorten turvatalojen ja muiden toimintamuotojen ja hallinto-elinten) tasolla.

Meidän haasteemme liittyvät myös organisaatiokulttuurin uudistamiseen, kokonaisuudistumiseen ja ajan haasteisiin vastaamiseen sellaisella tavalla, joka tuo esille niitä tekijöitä, jotka tekevät meistä parhaimman mahdollisen kansallisen Punaisen Ristin yhdistyksen.
 

3. Minkälaista koko järjestöä hyödyttävää osaamista ja/tai vahvuuksia toisit hallituksen työskentelyyn?

Olen asianajaja, erikoistunut työoikeuteen. Lisäksi olen tällä hetkellä toista kolmevuotiskauttani Suomen Asianajajaliiton hallituksessa, jossa päätetään liiton hallinnosta ja toiminnan ohjauksesta. Olen myös liiton työoikeudellisen asiantuntijaryhmän jäsen. Asianajajana olen osallistunut henkilöstön kehittämisprojekteihin, ja henkilöstöhallinnon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Olen myös hoitanut paljon muutostilanteita, niihin valmistautumista ja niihin liittyvien prosessien läpivientiä. Työssäni olen toiminut oikeusvaltion toteutumisen, ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta.

Olen myös henkilöstöpäällikkönä hoitanut henkilöstöhallinnon kysymyksiä ruohonjuuritasolla, ja saanut siten lisää käytännön kokemusta HR-puolen johtamisesta ja kehittämisestä.

Olen mukana monessa eri yhdistyksessä, ja hallituksessa. Olen hyvin verkostoitunut, ja ollut myös mukana asiantuntijana hallitusohjelmaneuvotteluissa, joka antoi tarvittavaa kosketuspintaa maamme poliittiseen päätöksentekoon.

Haluan siis tuoda järjestön hallituksen työhön oman juridisen osaamiseni, yhdistettynä talouden ja hallinnon osaamiseeni. Olen myös huumorintajuinen, ja ymmärrän, milloin pitää kuunnella ja olla hiljaa, ja milloin on aika jollakin nasevalla setkautuksella tuoda esille jotakin, joka johtaa keskustelua ja päätöksentekoa eteenpäin. Osaan kunnioittaa muita, ja pidän siitä, että myös erilaisia, ja eri näkökulmasta tulevia kantoja tuodaan esille, koska hallitustyöskentelyn rikkaus piilee siinä, että kaikki kukat saavat kukkia, ja kaikki tuovat oman panoksensa siihen, mutta toki myönteisyyden, ja muita arvostavan toimintakulttuurin puitteissa.

Tunnen lisäksi järjestön kolmen vuosikymmenen ajalta, jolloin minulta löytyy myös syväymmärrystä ja näkemystä siitä, millainen järjestömme on, ilman, että minulla sen vuoksi olisi luutuneita käsityksiä. Olen myös valmis ja. halukas kehittymään ja kehittämään toimintaa vastaamaan ei vain nykyajan, vaan myös tulevaisuuden haasteisiin.
 

4. Paljonko voit käyttää aikaa tehtävään, johon olet ehdolla, ja mahdollistaako elämäntilanteesi ajankäytön myös arkena?

Tiedän, että hallitustyöskentely vie paljon aikaa, jos ja kun siihen panostaa kunnolla. Minulla on yrittäjänä vapaus määrittää työaikani, ja pystyn tekemään kohtuullisen paljon, tai vähän, töitä, eli palkkatyötä en tee yli 30 tuntia viikossa. Tämä jättää aikaa paitsi perheelle, ja lasten kanssa olemiselle, myös itseäni kehittävien harrastuksille, kuten kävelyille, järjestömme vapaaehtoistyölle ja tangon tanssimiselle.

Ajankäyttöni mahdollistaa myös hallitustyöskentelyyn osallistumisen arkisin, ja ns. virka-aikana, tai sen ulkopuolella. Minulla on vaimoni täysi tuki, ja asia on keskusteltu ajoissa perinpohjin kotona.
 

5. Kuinka Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaa tulisi kehittää?

Vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää siten, että luomme vapaaehtoisten polkuja, tapoja, joilla jokainen voi löytää oman paikkansa järjestössämme ilman, että on ensin ollut vapaaehtoisena useita vuosia ja käynyt kaikki mahdolliset kurssit. Ihmisenä läsnä toiselle ihmiselle oleminen on meille luontainen tapa toimia. Se pitää vain valjastaa hyvään käyttöön.

Lisäksi vapaaehtoistoiminnan uudistamista tulee käsitellä osana kokonaisstrategista uudistustyötä, joka on syytä aloittaa yleiskokouskauden aikana. Maailman ei välttämättä tarvitse vielä olla valmis kolmen vuoden päästä, mutta näkyviä, ja merkittäviä tuloksia tulee hakea myös nopealla aikataulull

Lisäksi on syytä mitata vapaaehtoisten tyytyväisyyttä järjestöön ja omaan vapaaehtoispolkuunsa järjestössä säännöllisin, vähintään vuorovuosina tapahtuvalla tilastollisesti tarpeeksi kattavalla kyselytutkimuksella.
 

6. Kuinka Suomen Punaista Ristiä tulisi kehittää?

Suomen Punaista Ristiä tulee kehittää siten, että olemme suomen tunnetuin, ja eettisesti kestävällä pohjalla toimiva, monikulttuurinen ja kaikille periaatteidemme ja arvojemme jakaville avoin kansalaisjärjestö. Tunnettuus liittyy paitsi viestintään, myös esimerkiksi toimintatapoihin, sosiaalisen median käyttöön ja paikalliseen toimintaan. Eettisyys ilmenee siinä, että noudatamme omia sääntöjämme, ja olemme jatkuvasti valmiit vastaamaan haasteeseen, ovatko tapamme toimia sopusoinnussa kestävän toiminnan vaatimusten kanssa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi turvallisen tilan osalta, suhtautumisessamme alkoholinkäyttöön tai seksuaaliseen tai muuhun häirintään. Tämä voi edellyttää lisäresursointia piirien ja osastojen tukemiseen tältä osin.

Meidän tulee edistää järjestön luottamusta ja hyviä toimintatapoja. Ilmastokysymysten esille nostaminen on keskeistä, ja osana sitä Green Office –järjestelmän käyttöönottoa tulee edistää järjestön kaikilla tasoilla.

Järjestön hallintoa tulee uudistaa, keventää ja kehittää.

Valtuustotyön uudistaminen on ensiarvioisen tärkeätä, jotta siellä jää aikaa aidolle keskustelulle, ja hedelmälliselle vuorovaikutukselle hallituksen ja valtuuston jäsenten kesken. Tämän jälkeen valtuustotyö kiinnostaisi varmasti yhä useampaa vapaaehtoista.

Kun järjestömme valitsee uuden pääsihteerin, lienee selvää, että toimintatapojamme pohditaan uudelta kannalta, alkaen syvällisestä tilannekuvan luomisesta, strategian uudistustyöhön ja pitkäkestoisen kehittämistyön aloittamiseen.

Onnistuminen kehitystyössä riippuu kuitenkin pitkälti myös siitä, miten hyvin vapaaehtoiset, osastot ja piirit saadaan mukaan yhteiseen savottaan, ja puhaltamaan yhteen hiileen. Uskon vakaasti, että yhteistyössä on voimaa, ja kun kaikki pidämme silmällä päämäärää, eli miten pääsemme niihin yhteisiin tavoitteisiin, joista Joensuussa päätämme, niin lopputulos ei voi olla kuin hyvä. Tai kuten pohjalainen sanoisi ”hyvään pyritähän, mutta priimaa pukkaa tulemahan!