Kainuun alueella ja Suomussalmella Suomen Punaisen Ristin toiminta alkoi jo 1920-luvun alussa Venäjän ja Suomen rajan sulkeuduttua. Vienan karjalan väestön ja suomalaisten vapaaehtoisten kärsittyä tappion aseellisessa kapinassa neuvostovaltaa vastaan, pakeni Suomussalmen Karhulan pappilaan elokuussa 1920 Vienan Karjalan väliaikainen hallitus. Tämä kokoontui pappilan piharakennuksessa laatien pakolaisluetteloita ja hoiti saadut avustukset kohteisiinsa sekä etsi töitä ja sijoituspaikkoja pakolaisille. Näihin aikoihin myös Suomen Punainen Risti ja lääkäriseura Duodecimin Vienan karjalassa toimineet ambulanssit saapuivat avustamaan pakolaisia, joita rajan takaa tuhansia kerääntyi Koillismaan ja Kainuun alueille.

Suomussalmen avustustoimikunta
Pöytäkirja, joka on tehty Punaisen Ristin Oulun piirihallituksen Suomussalmen paikallisosaston kokouksessa kirkonkylän kansakoululla lokak. 21 p:nä 1931.

Saapuvilla olivat: Postinhoitaja neiti Aina Calamnius, puheenjohtaja, sekä jäsenet: rouvat Tyyne Piiroinen, Ester Janhonen, Anni Reinikainen ja Hanna Räsänen, Kanttori A. Luukkonen ja maatalousneuvoja J. Skyttä.

1§
Keskusteltiin eri työmuodoista, joita voitaisiin ajatella annettaviksi työttömille paikkakuntalaisille. Naisille sopivina töinä pidettiin villalangan, hamppujen ja karvojen kehräystä sekä kankaan ja sukan kudontaa. Miehille sopivina ajateltiin kaikenlaisia puutöitä, kuten veneiden, astioiden, haravien, lapioiden ym. tekoa, sekä suutarin töitä.

2§
Valittiin eri kylistä henkilöt, jotka ottavat selvää ja antavat tiedon niistä henkilöistä ja perheistä, jotka ovat suurimmassa avuntarpeessa:
Kirkonkylästä: Tal. Antti Manninen Kannas, op.rva Irja Alhoniemi ja talokas Kalle Vesterinen Alalehto
Pesiönkylästä: Metsänvartija Matti Romppanen, tal Jaakko Hiltunen Laaja ja neiti Saimi Hiltunen Laaja.
Alanäljänkä: Tal. Joona Seppänen ja emäntä, Viitala, sekä Pekka Timonen Parkkila.
Ylinäljänkä: Tal Heikki Moilanen Uusitalo, diakonissa Aino Sahla ja op. Santeri Manninen
Piispajärvi: Tal. Heikki Väisänen Käpälä, emäntä Laina Räisänen Paavola ja kätilö Anna Riekki.
Kiannankylä: Torpp. Janne Moilanen Kuusela, tal. Ville Juntunen Männikkö ja emäntä Hilja Tolonen Keträ.
Ruhtinankylä: Piirimies Ville Juntunen Kokkoniemi, sairaanhoitajatar Tilda Luukkonen ja poliisi Jaakko Luukkonen.
Kerälänkylä: Tal. Kalle Pyykkönen Sakara, emäntä Jenni Pyykkönen ja Erkki Pyykkönen Pyykkölä.
Alavuokki: Tal. Pekka Heikkinen Hietala, Jaakko Kovalainen nuor. ja Aapeli Kinnunen Saloharju.
Ylivuokki: Tal. Matti Heikkinen Kajova, Anteri Kyllönen Harju ja op. Sanni Laine.

Korpikirjailija Ilmari Kianto kuvaili teoksessaan Vanha postineiti, Suomussalmen avustustoimikunnan puheenjohtajana toiminutta postinhoitajaa, neiti Aina Calamniusta (Ilmari Kiannon sisar) näin: ”Vanha postineiti on tarmokas nainen, joka kerkiää joka paikkaan! Hän hoitaa talonsa, monimutkaisen postinsa, hoitaa hoover-virkansa ja ottaa osaa tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Hän on Taikarannan raittiusyhdistyksen sihteeri, hän on Marttojen kunniajäsen, sairaanhoitajain, diakonissain ja terveyssisarten luottohenkilö, Punaisen ristin ritari.”

Suomussalmen osasto
Suomussalmelle perustettiin ensimmäinen osasto 11.3.1951.
Kuntien pystyessä jo huolehtimaan varsinaisesta terveydenhuoltotyöstä painottui SPR:n toiminta nyt valistukselliseen kansanterveystyöhön, sairaankuljetuksen kehittämiseen, veripalvelutoimintaan, ensiaputaitojen opettamiseen ja koulutukseen sekä edelleen vaikeissa oloissa olevien vanhusten auttamiseen. Huoltoensiavulla taas avustettiin aineellisesti esim. tulipaloissa kotinsa menettäneitä. Suomussalmella järjestettiin vuosittain useita erittäin suosittuja kotisairaanhoidon kursseja ja sairaanhoitovälineiden lainaamoja perustettiin viidelle kylälle: Kirkonkylään, Ala-Vuokkiin, Yli-Näljänkään, Piispajärvelle ja Ämmänsaareen. Suomussalmen osasto oli toiminnassa koko ajan, välillä oli hiljaisempia vuosia, mutta yhtään vuotta ei mennyt ilman mitään toimintaa. Perinteisesti käytiin vierailulla vanhustentalolla, pidettiin illanviettoja ja jäseniltoja ja osallistuttiin keräyksiin ja myyjäisiin. Uutena keräysmuotona saatiin siltavero, jota kannettiin vuodesta 1979 Haukiperän sillan valmistuttua joka vuosi eteenpäin. Vuoden 1998 alusta osaston toiminta yhdistettiin Ämmänsaaren osastoon, edellytyksellä, että uuden osaston nimeksi tulee SPR:n Suomussalmen osasto.

Ämmänsaaren osasto
Suomen Punaisen Ristin Ämmänsaaren osaston perustava kokous pidettiin Ämmänsaaren paloasemalla 25.9.1963.
Osaston perustamisen jälkeen lähdettiin vauhdikkaasti liikkeelle. Seuraava kokous pidettiin jo 1.10. 1963 ja siinä päätettiin ensiapuryhmien perustamisesta. Kiinnostuneita oli niin paljon, että perustettiin saman tien kaksi ryhmää, ryhmät Hiltunen ja Nyman, ryhmänjohtajien mukaan.
14.11.1963 pidettiin yleinen neuvottelukokous Suomussalmen osaston kanssa, jossa määriteltiin osastojen toiminta-alueiden rajat.
Vuonna 1969 saatiin uusi sairaala valmiiksi ja SPR:n Ämmänsaaren osasto oli anonut ja saikin sairaalan kanttiinin hoitaakseen. Kanttiinin toiminta lopetettiin kannattamattomana
v. 1998 lopussa. Ämmänsaaren osaston toiminta alkoi vakiintua koulutusten ja ea-päivystyksien parissa.1980-luvun puolivälistä Ämmänsaaren osaston toiminta rauhoittui ja vaikka ea-kurssit, leirit ja päivystykset olivat yhä olemassa, mukaan tuli uutena toimintamuotona myös ystäväpalvelutoiminta ja katastrofiavustustyö myös ulkomaisiin kohteisiin. Osallistuttiin myös SPR:n perinteisiin keräyksiin ja kampanjoihin.

Hossan osasto
SPR:n Hossan osasto perustettiin 7.4.1972 Ea-ryhmän vuosikokouksessa Siirtolassa. Osaston toimintasuunnitelmaan sisältyi paljon tapahtumia mm. ea-kurssi ja harjoitusnäytös Selkoskylän koululla, katastrofiharjoitus Juntusrannan koululla, leirit Hossassa, Vappujuhla Jatkonsalmen kämpällä, pikkujoulut, naamiaiset jne. Tehostettiin ystäväpalvelutoimintaa omalla alueella ja yhteistyötä muiden osastojen kanssa, lähinnä Kuusamon ja Ämmänsaaren osastojen, ja myös osallistuttiin ea-kilpailuihin. Vuonna 1975 toiminta loppui. Hossan osasto aloitti kuitenkin uudelleen toimintansa 22.9.1985

Osastot yhdistyvät
Suomussalmen kirkonkylällä toiminut Suomussalmen osasto lakkautettiin siis v. 1998 ja yhdistettiin Ämmänsaaren osastoon. Osaston nimeksi tuli Suomussalmen osasto. Näin Suomussalmelle jäi kaksi Ämmänsaaren osastoa: Suomussalmen osasto ja Hossan osasto.

2000 –luku
Osasto lähti mukaan vapaaehtoiskeskus Ämmän kamarin toimintaan. Toimintamuotoina oli edelleen mm. ensiapuryhmien ylläpito, ensiapukoulutukset ja –päivystykset, verenluovutustilaisuuksissa avustaminen, keräyksiin osallistuminen ja katastrofitilanteissa auttaminen.

Vuosi 2012

Osaston Vapepa -ryhmä perustettiin 24.11.2012. Ryhmän jäsenillä on Etsintä -koulutus, osalla jäsenistä on ensiapu -valmiudet ja ryhmästä löytyy myös Kotimaan aineellinen katastrofiapu tarvittaessa. Ryhmässä toimii 15 henkilöä. Hälytystehtävissä ryhmä tekee hyvää yhteistyötä Suomussalmen Rastin suunnistusjaoston Vapepa -ryhmän kanssa, jossa toimii puolestaan 20 jäsentä.Molemmat ryhmät on perustettu samassa tilaisuudessa Etsintä -koulutuksen jälkeen. Ryhmien toimintaa ohjaa käytännössä Valmiuspäällikkö Markku Grip Punaisen Ristin Oulun toimipisteestä.

Vuosi 2013

Terveyspiste avattiin 5.2.2013 Ämmän Kamarilla. Terveyspiste on avoinna joka kuukauden 1. tiistai syyskuusta toukokuulle.Terveyspiste jalkautuu syrjäkylille tarvittaessa. Terveyspiste toimii kokonaan vapaaehtoisten sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien voimin.

Vuosi 2014

1.1.2014 Hossan osasto liittyi Suomussalmen osastoon. Osastossa on nykyisin yli 100 jäsentä.

Vuosi 2015

Suomussalmen osastossa käynnistettiin Ensiapu -koulutukset ja perustettiin Ensiapuryhmä.

Osastossa käynnistettiin myös Ystävävälitystoiminta ja siihen liittyvät koulutukset Osasto  aloitti  yhteistyön Eläkeliiton Suomussalmen yhdistyksen ja Suomussalmen seurakunnan sekä Kainuun soten kanssa yksinäisten ihmisten auttamiseksi ystävätoiminnan kautta.

Syksyllä 2015 Liisa Oittinen aloitti Ystävävälityksen vastuuhenkilönä ja hän aloitti myös sosaalipalvelukouluttajan opinnot. Hän valmistui tammikuussa 2016

Vuosi 2015 oli osaston toiminnassa merkittävä vuosi. Edellä mainittujen uusien toiminta-alueiden aloittamisen myötä osastoon tuli vuoden mittaan uusia vapaaehtoisia auttajia ja jäseniä.