(Viimeisin päivitys tälle sivustolle 5.1.2024/Maria V)

Suomen Punaisen Ristin kokonaisvalmiudesta ja yhteisöjen resilienssistä

Tällä sivustolla kerrotaan, mitä tarkoitetaan Suomen Punaisen Ristin kokonaisvalmiudella ja siitä, miten eri vapaaehtoistoiminnan muodot ovat mukana SPR:n kokonaisvalmiudessa. Löydät sivustolta kuvauksia siitä, mitä henkinen kriisinkestokyky ja kokonaisresilienssi tarkoittavat. Sivut ovat tarkoitettu erityisesti SPR:n vapaaehtoisille ja luottamushenkilöille, mutta niitä voi hyödyntää myös muiden järjestöjen toimijat. Parhaan kuvan saat aiheesta, kun luet kaikki alasivut. Voit antaa sivuista palautetta maria.viljanen@punainenristi.fi 

Tällä sivustolla kerrotaan:
- Mitä tarkoitetaan SPR:n kokonaisvalmiudella.
- Mitä ovat SPR:n tehtävät ja miten SPR:n toimintalinjaus 2024-26 tukee kokonaisvalmiutta.
- Miten SPR:n toiminta tukee henkistä kriisinkestävyyttä ja yhteisöjen kokonaisresilienssiä.
- Miten SPR:n kokonaisvalmius tukee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. 

Suomen Punaisen Ristin viimeisimmässä toimintalinjauksen johdannossa 2024-26 todetaan, että "toimintalinjauksen kaikkia tavoitteita yhdistävä tekijä on järjestön kokonaisvalmius. Jokainen vapaaehtoinen, toimihenkilö ja luottamushenkilö on osa valmiuttamme varmistaen, että kaikki yhteiset voimavarat ovat käytössä kriisin sattuessa."

SPR on hallituksensa antaman tehtävän mukaisesti laatinut syksyllä 2016 kokonaisvalmiuden kehittämissuunnitelman, jonka kehittämistehtäviä on toteutettu viime vuosien ajan. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on ollut muun muassa ottaa käyttöön tarvittaessa tehokkaasti kaikki toiminta, jota SPR:ssä tehdään. Näin on tapahtunut muun muassa korona-pandemian ja Ukraina-kriisin yhteydessä. Samalla on pyritty jatkamaan myös SPR:n perustoimintoja, jotka omalta osaltaan tukevat kriisi- ja valmiustoimintaa. Kokonaisvalmius on tasapainottelua perustoiminnan ja toiminnan sopeuttamisen välillä. 

Alla kuvan teksti esteettömästi:
SPR:n oman määritelmän mukaan kokonaisvalmiudella tarkoitetaan:

• järjestön kaikkien resurssien joustavaa käyttöä onnettomuuksien ja häiriötilanteiden hallinnassa ja toipumisvaiheessa 
• kokonaisvalmius perustuu henkilöstöön, osaamiseen, aineelliseen valmiuteen, järjestelmiin ja prosesseihin sekä kykyyn kanavoida ihmisten auttamisen halu mukaan toimintaan
• järjestön valmius rakentuu asiantuntijuudelle, vapaaehtoisuudelle, viranomaisyhteistyölle sekä järjestöverkostoille 

Tarkemmin kokonaisvalmiutta avataan kokonaisvalmiuden määrittely -sivulla, jonne pääset myös tästä.